Otin Siuntion kunnanvaltuustossa 25.5. kantaa ehdotettuun Pikkalan-Marsuddenin osayleiskaavaan. Ehdotus oli mielestäni hyvin ongelmallinen, koska siinä oli osia, jotka rikkoivat lakia tai Siuntion kunnan hyväksymiä suunnitelmia, tai olivat kunnan edun vastaisia.
Tässä puheenvuoroni:
1. Kaavan seurauksena käytännössä koko kunnan väestönkasvu keskittyisi kaava-alueelle, joka maakuntakaavassa on merkitty alueeksi, jolle asutusta ei pitäisi keskittää lainkaan. Maakuntakaava on kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin asutusta keskitetään, eikä sitä pidä yksipuolisesti lähteä rikkomaan.
Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut kaavaehdotuksen rikkovan maakuntakaavaa. Lisäksi ehdotusvaiheessa oleva uusi maakuntakaava Uusimaa 2050 ei myöskään tue tätä ehdotusta.
2. Marsuddenin rannan rakentamisesta on puhuttu jo ainakin 15 vuotta. Siellä rakentamisen estää luonnonsuojelualue, jonka suojeluarvot on turvattu eduskunnassa hyväksytyllä lailla.
ELY-keskuksen mukaan suojeluarvot ovat edelleen uhattuina, vaikka ehdotettujen tonttien ja vesirajan väliin on vedetty jonkinlainen suoja-alue. Jokainen, joka on siellä rannalla käynyt tietää, että rantakaistale on niin kapea, ettei sinne voi tehdä asuintaloja haittaamatta suojelualuetta. Ja rantarakentamistahan sinne juuri halutaan, ei sen kaavoittamisessa muuten olisi järkeä.
Muistutan, ettei Marsuddenin kohdalla ole kysymys Natura-alueesta, vaan sen suojelustatus on korkeampi, lailla turvattu.
3. Kaavaehdotuksen sanotaan tukeutuvan olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnan omiin suunnitelmiin.
On vaikea nähdä, että uusi asutuskeskittymä tukeutuisi Störsvikiin tai Pikkalaan. Störsvikissä ainoa palvelumuoto on golfkenttä. Pikkalassa toimii ABC-asema ja en pysty näkemään, miten se antaisi perustelun uuden asutuskeskittymän rakentamiselle.
Siuntion maankäytön kehityskuvassa vuodelta 2012 todella esitetään, että kunnan eteläosa muovautuisi niinsanotun ”koukkumallin” mukaisesti. Eli liikenne keskustasta tulisi Sunnanvikin risteyksen yli Timalantielle ja sitä kautta Störsvikiin ja edelleen Marsuddenin suuntaan.
Nyt voi sanoa, että tämä kehityskuva on vanhentunut. Jää nähtäväksi, pääseekö Timalantien kautta koskaan Störsvikiin. Se on selvää, ettei Timalantiestä ole koskaan tulossa pääväylää Störsvikin suuntaan, eli koukku on poikki.
4. Siuntio on HINKU-hankkeen mukaisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään huomattavasti. Päästövähennyksiin velvoittavat myös valtion tason tavoitteet ja meidän kaikkien tiedossa oleva ilmastonmuutoksen uhka.
Valtuustolle on tuotu konsulttiyhtiö Swecon toimittama arvio siitä, miten kaava vaikuttaisi alueen hiilidioksidipäästöihin. Arvion mukaan osayleiskaavassa osoitettu rakentaminen ei vaaranna HINKU-tavoitteita eikä hidasta niiden saavuttamista.
Konsultti sanoo käyttäneensä hyväksi Suomen ympäristökeskuksen KEKO-laskentaohjelmaa (Kaavoituksen EKOlaskuri). Me vihreässä ryhmässä otimme yhteyttä Suomen ympäristökeskukseen, jossa tätä laskentaa hoitaa erikoistutkija Seppo Rehunen. Ilmeni, että Swecon konsultti oli ollut häneen yhteydessä. Näytimme Rehuselle konsultin tekemän arvion ja hän vastasi näin:
”Arvioinnin toteuttaja Tarja Ojala/Sweco oli minuun yhteydessä viime torstaina KEKO-työkaluun liittyen. Hän oli laatimassa arviointia vähän liian tiukalla aikataululla, jossa riittävän kattavaa tarkastelua ei ollut mahdollista suorittaa.
Arvioinnissa todetaan, että ”Marsudden-Pikkala osayleiskaavassa osoitettu rakentaminen ei vaaranna Siuntion kunnan HINKU-tavoitteita eikä hidasta niiden saavuttamista.” Mielestäni arvioinnin pohjalta ei voi tehdä tätä johtopäätöstä.
Monilla alueilla tärkein päästölähde liittyy rakennusten energiankulutukseen, energialähteisiin ja rakennusmateriaalien tuotannon päästöihin. Tätä ei arvioinnissa oltu ehditty laskea lainkaan. Sen vuoksi päästöistä kokonaisuutena on vaikea tehdä johtopäätöksiä.
Nyt lähtötietojen rajallisen saatavuuden ja ajan vuoksi vertailu on tehty vain suunnitelma-alueen nykyiseen maankäyttöön. Eli vertailukohtana on ollut se, jos suunnitelma-alueen nykyinen rakenne toteutettaisiin vastaavalla alueelle. Tähän verrattuna uuden suunnitellun rakentamisen maankäyttövaikutukset olisivat pienempiä/asukas, mutta pitää toki ottaa huomioon, että puhutaan eri suuruusluokan asukasmääristä.”
Eli valtuustolle tuotiin paperi, joka ei näköjään ole lähimainkaan oikeansuuntainen. Tästä voisi sanoa aika pahasti!
Yhteenvetona voi todeta, ettei kaava-alueen hiilidioksidipäästöistä ole tehty asiallista arviota. Maalaisjärki sanoo, että jos asukasmäärä nousee nykyisesta parista sadasta useilla sadoilla, niin tottakai asumisen ja liikenteen päästöt kasvavat.
5. Lopuksi kaavan vaikutuksesta kunnan talouteen
ELY-keskus toteaa, että kaavan toteuttaminen tulee aloittaa siitä, että valtatie 51:lle rakennetaan eritasoliittymä. Kunta taas haluaa aloittaa Siuntionjoen yli rakennettavasta sillasta ja kokoojakadusta Slussenista Marsuddeniin.
Kunnan arviossa eritasoliittymän hinta olisi 2,9 miljoonaa euroa. Siuntionjoen sillan ja kokoojakadun hinta yhteensä noin 2,2 miljoonaa. Kun ajatellaan, että kunta velkaantuu nyt rajusti kouluprojektin ja terveyskeskuksen rakentamisen takia sekä koronaviruksen vaikutuksesta, uusien miljoonahankkeiden aloittaminen olisi melkoista uhkapeliä kunnan taloudella. Onhan muistettava, etteivät sillat vielä tuota kunnalle yhtään mitään. Tuloja alkaisi tulla vasta silloin kun tontteja myydään. Slussenin alueella on merenrannan läheisyydessä myös tontteja tarjolla runsaasti, mutta kysyntä on ollut heikkoa.
Lisäksi muistutan, että jo se, että kaavaesitys on olemassa ja me sitä valtuustossa vakavissaan käsittelemme, voi aiheuttaa kunnalle taloudellisia menetyksiä ja haittaa elinkeinotoiminnalle.
Slussenin alueen maanomistajat ovat tehneet useita vastineita kaavaesitykseen. Slusseniin on ollut tarkoitus rakentaa luonnonläheinen ja hiljainen asuinyhteisö. Nyt kaavaesityksen mukaan sen läpi puhkaistaan Störsvikistä Kirkkonummelle johtava valtaväylä. Kun Slussenin eräillä tonteilla ainoa liikenne olisi ollut alkuperäisen kaavan mukaan vain tonteille ajoa, nyt siellä onkin naapuriin tulossa maantie.
Tästä syystä maanomistajat ovat todenneet, että heidän tonttiensa arvo on kaavaesityksen takia heikentynyt ja niiden myynti vaikeutunut entisestään. He vaativat kunnalta korvausta. Ja jos olen oikein tulkinnut, kunta pitää vastauksessaan heidän vaatimustaan perusteltuna ja ehdottaa neuvotteluja korvauksista. Eli ensi vuoden budjettiin valtuuston varmaan pitää myöntää vahingonkorvausta tästä kaavaesityksesta, vaikka yhtään lapionpistoa ei ole rakentamisen eteen tehty.
Tässä ei ole minusta mitään järkeä. Minusta kaavaesitys pitää palauttaa korjattavaksi. Kunnan pitäisi keskittyä myymään tontteja keskustasta ja Slussenista.